Kolme naiskohtaloa – kolme sukupolvea
SOLVEIGIN LAULU
Ohjaus Kari Kinnaslampi
Ensi-ilta 14.9.2002, esitykset 21.9. – 30.10.2002
Solveigin laulu on väkevästi todentuntuinen näytelmä kolmesta naiskohtalosta – kolmesta sukupolvesta. Samalla se on kaunis ja herkkä kuvaus tytön kasvamisesta naiseksi keskellä kovinta suomalaista todellisuutta, sotiemme kaaoksessa, Helsingin köyhillä kaduilla.
Solveig tulee tähän maailmaan kenenkään kutsumatta, äidin kiroamana, isän unohtamana. Hänestä kasvaa pelästynyt tyttö, joka alistuen ottaa vastaan kovan maailman turhat potkut, julmat sanat. Naiseksi kypsyessään hän vähitellen alkaa oppia tuntemaan oman olemuksensa, oman paikkansa elämässä. Saara on nainen, jota Solveig ei ilkeä sanoa äidikseen. Saara on elämän kovettama nainen jota lyödään ja joka lyö takaisin samalla mitalla, haistattaa maailmalla pitkät ja ottaa ilon irti mistä saa.
Famu on Solveigin isoäiti ja pelastus. Famu rakastaa, kun Saara ei osaa. Famu on työläisnainen, vahva ja viisas. Vanhan kansan ihminen, jota mikään ei ole lannistanut. Voimahahmo, joka pitää hajoavaa, viinaan sortuvaa perhettä pystyssä. Famun hoivissa Solveig kehittyy tytöstä naiseksi, jaksaa uskoa elämään ja itseensä.
SOLVEIGIN LAULU
Kirj. Lassi Sinkkonen
Näytelmäksi kirjoittanut: Jorma Kairimo
Ohjaus: Kari Kinnaslampi
Puvustus: Pukusuunnittelija Maiju Veijalainen (vier. Tampereen Teatteri)
Rooleissa:
Saara – Eeva Eloranta (vier.)
Solveig – Kati Selonen
Famu – Kyllikki Kääriäinen
Muissa rooleissa: Matti Selonen, Jussi Jäppinen, Pirjo Särkkä, Heikki-Veli Nykänen, Elina Siitonen, Marko Kurikka, Ari Kekäläinen
